Jotenkin puutarhatouhut ovat tuntuneet ankeilta tänä kesänä.
Syynä suuri työmäärä nurmikonistuttamisesta aina leikkimökin siirtopuuhiin,
puupinoja unohtamatta.
Kolme muksua pyörimässä jaloissa,
joista tuo pienin ei päästä äitiä silmistään.
Tekosyitä. Tai joitain.
Toivoa kuitenkin on:
ihanuuksia nousee koko ajan kukkatarhasta.
(Ruohon keskeltä).
Tässä yksi niistä.
Akileija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti