Tuoksu

Mieluiten tuoksuisin aina valkosipulille ja tuoreelle basilikalle. 

Varsinkin basilikalle. Sen tuoksu on valloittava. 

Kesässä parhautta ovat muun muassa tuoreet yrtit. 

Muun muassa... :-)

Mesimarjat kukalla

Yrttitarha selvisi hengissä: jee!!!

Kaikki näemmä piparminttua lukuunottamatta hengissä.

Thank God!

Jopa mesimarjat!

En voinut itselleni mitään

Eilen ajoimme Multasormen ohitse ja siellä tietenkin 'piti' piipahtaa. Mukaan tarttui 3kpl 'Peace'-ruusua yht. 3€. Sen lisäksi myös kaksi mesimarjan tainta á 3€ (mummani kunniaksi, joka onnistui näitä siirtämään talonsa reunustalle metsästä) sekä kaksi hopeatäpläpeippiä á 1,74€ (S-etukorttiale). Lisäksi hain mummilta vähäsen suikeroalpia.

Tänään istutin sitten suikeroalpit tuohon pikkuiseen multakasaan, jossa ennestään jo oli pellon laidalta löytämiäni ruiskaunokkeja ja lemmikkejä ja mummilasta kotoisin olevia päivänkakkaroita. Ruusut jäivät odottamaan, että Ukkeli ne hakkaa tuonne nurmikkoon. Minulle maa on liian kovaa. Mesimarjat päätyivät yrttitarhan viimeiseen tyhjään rakoon samoin kuin hopeatäpläpeipit murattien keskelle (jaoin taimet useampaan osaan).

Vielä odottelen Multasormeen sipuleita ja yhtä perennaa sekä pensasmustikan ale-hintoja. Sitten alkavatkin jo syksyn projektit! Ensin vauva maailmaan ja sitten kantoliinan kanssa puutarhaan touhuilemaan!

Vihdoinkin valmis!!

Minun yrttitarhani!!
Oli siinä hommaakin! Toukokuussa jo aloiteltiin. Yltiöpositiivinen tavoitteeni oli, että olisi juhannukseksi valmista. No, ei ollut. Kaikessa on siunauksensa: sain nyt loppukesämmällä yrtit todella edullisesti ja ehtivät vielä juurtuakin ennen kuin peittelen ne talviunille. Tuo nurkkaus on mitä mainioin. Siihen paistaa aurinko, mutta ei koko päivää. Pensaat suojaavat sopivasti tuulelta.

Tältä näytti ihan aluksi talvella.



Sitten kuvia toukokuulta. Kuvissa mukana oma nuuskamuikkusemme. Tässä näkyy siis se, että edelliset asukkaat jättivät meille kyllä romunsa, mutta kaivoivat kukat pois tästä tarhasta. Nämä sitten unohtuivat tai eivät niitä halunneet tai eivät olleet silloin pinnassa, kun kaivoivat kukkia ylös. Voikukatkin tuolla rehottivat..


Kuvassa näkyy siis nyt jo eri paikkaan siirrettyt tuntematon kukka, saniaiset sekä kuunliljat. Kaiken, minkä voi käyttää hyväksi niin varmasti käytetään! ;)



Ensin aitaus pois. Lopulta tämä kökötti samassa kohdassa melkein kolme kuukautta. Aika kuollutta siinä alla oli.



Kiviä löytyi kasa. Nämä pääsivät lopulliseenkin projektiin mukaan.



Kaivamista.. Tähän kohtaan koko projekti jäi junnaamaan piiiiiiiiitkäääääääääksi aikaa.



Kaivoimme ylös kukkapenkissä olleen altaan ja pesimme sen. Sitäkään ei oltu varmaan koskaan tehty niin vahva lietteen haju sieltä tuli. Minimies kyselee jo kovasti, minne tämä laitetaan. Siinä oli niin mukavaa kalastaa! Allekirjoittaneen pitäisi vain saada jokin oikein kunnon visio siihen liittyen.. Ideoita, anyone?!


Lopulta Ukkeli ja vaari saivat tasoitettua nurkkauksen, laittoivat alle rikkaruohokankaan ja tyhjensivät hiekkalaatikon hiekat kankaan päälle. Oltiin onnellisia, kun näin pitkällä jo oltiin! Mutta kyllä sen päivän jälkeen oli kolme sukupolvea niin väsyneitä, että huhhuh!!




Nämä löytyivät ulkorakennuksen takaa. Niistä koko idea lähtikin - ja tietenkin toiveesta saada oma yrttitarha. Ihan pikkuruinen vain. Ne sopivat hyvin yrttien värien kanssa ja tunnelmaankin hyvin. Lisäksi näin saimme kivet hienosti sointumaan muuhun kokonaisuuteen.


Nyt näyttää tältä.



Seuraavaksi tarkempia kuvia yksityiskohdista.

Tähän istutan ensi kesänä kesäkukkia. Nyt mallina on alennusmyynnistä (Plantagen, -70% hinta n. 1,20€/kpl) ostetut Ruusuliisat (eli kerroksinen ahkeraliisa), jotka koitan saada talvehtimaan jotensakin (kaikkea pitää kokeilla ;) pannuhuoneessa. Jos elävät vielä ensi keväänä, pääsevät tähän tai noihin ruukkuihin kasvamaan. Muussa tapauksessa tähän tulleepi kehäkukkaa. Kehäkukka on mielestäni niin kaunis (sitä voi myös käyttää salaatin piristyksenä) ja siitä tulee äiti mieleen. Äidillä on aina kehäkukkia puutarhassa.



Pitää muuten muistaa suoristaa tuota kiveystä vielä...

Yksi nurkkaus.


Kivien välit on täytetty soralla, jota sain entiseltä rippikoululaiseltani mummin ja vaarin kautta 'kaupantekijäisenä'. ;)



Ison kiven ympäristö.


Tarkempia kuvia yrteistä. Yrtit ovat monivuotisia ja sain ne tosi edullisesti Plantagenilta 0,50€/kpl. Ovat suomalaisia luomutaimia, ihanaa! Ostin yhteensä eri laatuja 13kpl, joita sitten jaoin osiin tarvittaessa.

Ensin kaikista yhdessä. Tyhjään koloon tulee ensi kesänä basilikaa tai lehtisalaattia. Tai ehkäpä sitruunamelissaa. Se on ensi kevään aatos, se. =)




Kuukausimansikkaa eli ahomansikan tyyppistä mansikkaa.


Lipstikkaa. Taisi tulla liian pieni tila lipstikalle, kun siinä on niin iso juuri. Mutta katotaan sitä sitten myöhemmin. Tarkoitus on kuitenkin, että kasvit leviävät ja kasvavat isommiksi pikkupensaiksi. Pikkukivien paikkoja voi aina muutella..



Mäkimeirami eli suomalainen vastine oreganolle. Miten kaunis kukka! Tosin tämäkin on kova leviämään, joten pitänee jossakin vaiheessa leikata kukka pois..



Ranskalainen rakuuna. Tätä jaoin aika surutta osiin.



Piparminttu. Ostin vain yhden ja istutin sen ruukussa. On kuulemma kanssa kova leviämään, ja kuulin vinkin, että sen voi istuttaa leviämisen välttämiseksi ruukussa. We'll see what happens! Näkyy tässä kuvassa oikeanpuoleista ruukkua vasten. Ainiin. Ja yksi campanula (-70% Plantagenilta, hinta euron paikkeilla) pääsi kanssa kokeilemaan kivetyksen viereen säiden kestävyyttään (näkyy kuvassa piparmintun edessä).



Lisäksi istutin yrttitarhaan viime jouluiset hyasintit, yhdestä yrttiruukusta löytyneen kukkasen sekä toisesta kukkapenkistä löytynyttä keto-orvokkia. Näistä ei ole kuvia, kun olen unohtanut ottaa.

Kivien väliin istutin murattia vain koska sitä sai Plantagenilta niin edullisesti. 12kpl murattia maksoivat 4€. Keskustelin puutarhuritädin kanssa, joka sanoi, että pitäisi olla suht' talvenkestävää. Varsinkin, jos lumi tulee päälle. Aion joka tapauksessa suojata yrttejä, joten saavatpahan muratitkin suojan siinä samalla. Eikä harmita, jos ne eivät selviä (olivat sen verta edullisia)! Toivon näiden täyttävän kivien välit kunnolla sekä toisella puolen aidanvierustaa (siis tuosta piparmintturuukun oikealta puolelta. Reunaa näkyy jo edellisessäkin kuvassa).



Toisaalta onhan muratti myös muistoja herättävä kukka, sillä meidän häissämme pöydällä kulkivat murattiköynnökset...


Ja onhan tuo tummanvihreä kaunis harmaata vasten. Toivottavasti täyttäisi pian nuo väliköt. Olen rikkaruohokammoinen =D Tai ehkäpä keksaisen tuohon vielä jonkin suojasysteemin.

Kuva sieltä puskan alta. Yltä ehkä huomasitte, että jaoin näitä aika suruttomasti. Tänne puskan alle pääsivät kokonaisuudessaan.




Mitä sitä sanoisi tästä?
Ensinnäkin, olen tyytyväinen. Jotain tällaista tavoittelinkin. Tosin aina on parannettavaakin, puutarha on kuitenkin elämänmittainen prosessi. Yhtä kiveä pitää ainakin tukea vielä lisää.. Vielä pitää myös keksiä, millä reunusta puutarhaa, jotta sen ympäriltä olisi helpompi leikata ruohoa. Tähän minulla ei ole vielä oikein mitään suunnitelmaa. Katsotaan tätäkin..

Mutta kaiken kaikkiaan siis. Tyytyväisiä ollaan. Varsinkin, kun se on nyt ohi ja saa vain nauttia sen hetkisen, mikä kesästä on jäljellä.

"..Käy yrttitarhasta polku..." taidan laulella koko loppukesän. ;)