maanantai 28. kesäkuuta 2010

Saaran tupa

Tunnustan.

Tykkään.
Koukussa.
Fanitan.
Katson joka jakson.

Saara:


Liviltä arki-iltaisin yhdeksältä. Ruutu.fi-sivustolta. Sarah's house. Sarahin talo. Saaran tupa.

Tykkään hänen tyylistä. Rauhallinen yleisilme täynnä oivaltavia yksityiskohtia. Uutta yhdistettynä vanhaan Ikeaa kaihtamatta. How to make the most of your dime. Jep, sopii minulle! (Vaikka budjettini onkin silti ainakin viisi kertaa pienempi kuin hänellä.. ;-) Olen nyt katsonut Saaran mökin ja kaksi kautta Saaran talo, kolmas on kesken vielä. Nyt ollaan jo maalla ja maatilalla. Saara ja sidekickinsä Tommy kyllä piristävät minun päivääni kovasti ja en malta odottaa, että tulee ilta! Niin reipasta, rentoa ja toisensa tuntevaa ja hyväksyvää meininkiä. Rakkaudellista pilkkamista ja nälvimistä. Ironiaa, naurua - niin, että itsekin välillä hytkyy hihityksestä. Juuri minun makuuni! Seinää kaatuu ja ajatellaan oman laatikon ulkopuolelta uudella ja innovatiivisella tavalla.



Tässä muutama suosikkihuoneeni.. Kuvat ovat Saaran sivustolta, jonne siis pääset klikkaamalla postauksen lopussa olevasta linkistä.. Kuten jo sanoin, minusta on ihanaa, miten hän käyttää ensisijaisesti käytännöllistä ja vanhaa tavaraa. Tykkään myös, miten hän yhdistelee rohkeasti eri kuoseja. Ja se, että suunnittelija priorisoi säilytystilan! Wau! Huoneet näyttävät siltä (varsinkin lasten), että niissä voi jopa asua!









Viimeisessä kuvassa minua muuten häiritsee lattian vaihtuminen, mutta laitoin kuvan kuitenkin. Yleisilme on jotenkin niin tasapainoinen ja rauhaisa kuitenkin. :-)

Joko hehkutin tarpeeksi. ..? :-) Suosittelen!!

Kotisivut ja klik-klik-klikkaa toki tuonne Ruutuun ja katsele vielä kuin voit!

Munakas yrteillä




Minä olen onnistunut kasvattamaan jotain! Voi, näitä ilon päiviä! Yleensä minä vain säädän ja koitan, mutta mitään ei sitten lopulta kasva. Mutta nyt ovat yrtit kasvaneet ja kasvimaallakin on jo jotain yritelmää ihan ruokapöytään asti.

Tein sitten meille ihanaa yrttimunakasta päivälliseksi. Tässä ohje

  • Kauden yrttejä oman maun mukaan (tässä on pinaattia, rucolaa, ruohosipulia, mäkimeiramia, pienet maistiaiset lipstikkaa ja ranskalaista rakuunaa)
  • 5 pientä kananmunaa lähikanalasta (niitä, mitkä eivät kauppaan kelpaa ;-)
  • Suolaa ja pippuria
  • Fetajuustoa
  • Ripaus vettä
  • Voita paistamiseen

Riko kananmunat ja vispaa kuohkeaksi, lisää ripaus vettä. Kippaa pannulle. Silpo yrtit. Kun munakas on alapuolelta hyytynyt laita toiselle puolikkaalle yrtit ja fetajuustoa. Käännä toinen puoli munakasta päälle. Anna olla vielä pikkuhetki. Kippaa lautaselle, koristele, tarjoile ja syö! Nannaa!

Huomio. Ranskalainen rakuuna ja lisptikka eivät sopineet edes pienenä määränä, jätän ne pois ensi kerralla. Oppia ikä kaikki!





sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Juhannustunnelmia













Juhannus oli ja meni meidän perheessä varsin rauhallisissa tunnelmissa. Grillailulla ja lasten polskimisella vannassa aloitettiin jo torstai-iltapäivänä mummin ja vaarin kanssa. Sitten oltiin sisällä ja möllötettiin, välillä juostiin sadetta pakoon kotiin päiväkävelyltä. Seisottiin pihalla kasvot tuulta kohti ja nautittiin raikkaasta kesätuulesta. Laulettiin epävireisesti vanhaa veisua "Tuulee, mun sydämessä tuulee..." Saunottiin ja nuuhkutettiin koivunlehtiä löylyvedessä. Syötiin hyvin ja pulleasti. Esikoinen sai maistaa elämänsä ensimmäistä turkinpippuria ja se oli: "ÄITI!! Tämä on tasaista. Ja paksua." (Meillä siis tykätään mausteisesta ruuasta ja näin näemmä minimieskin). Pikkuneiti kesäheinä otti ensimmäiset askeleensa ilman tukea äidin ja isin välissä pelästyen itse omaa uutta taitoaan. Olemme ylpeitä!! Sunnuntaina olimme vielä päiväretkellä Kokkolassa, mistä löytyi Ukkelille uusia vaatteita ja minulle kukkia pullollaan oleva tomatillo!! 2€:lla!! (Onneksi iski nuukuus Plantagenissa keväämmällä ... nyt sain taimen todella huokeaan hintaan! =)

Ja kyllä meillä "vähän"...


lauantai 26. kesäkuuta 2010

Juhannus



Iloista juhannusta kaikille
pellon laidalta,
tuuliselta paikalta,
keltaisesta tuvasta!






maanantai 21. kesäkuuta 2010

Haaveillessa

Mutta vain valkoisena meille..
Tuohon olohuoneeseen...
terassille johtamaan...
Huoh.
Jää haaveilemaan...





lauantai 19. kesäkuuta 2010

Sitä sun tätä


Pensasmustikka


Maurin makea (vadelma)


Ah, orvokkeja!!
Lempivärini orvokeissa



Hopeatäpläpeippi


Salaattia saa jo!

torstai 17. kesäkuuta 2010

Pyykkiämpärin uusi elämä

Minulla on ollut haaveena tälle kesälle saada meidän ulko-ovesta enemmän focal point kuin mitä se nyt on. Selkeä erottuva ja katseenvangitsija. Ensimmäiset askeleet sitä kohti otettiin tänään tällä lyhyellä projektilla.

Kyse on siis äidiltäni saamasta noin 60cm korkeasta mummani vanhasta pesuämpäristä, johon heti sen nähtyäni haaveilin jostakin korkeasta puumaisesta kasvista. Ensin ajattelin salkoruusua, mutta hylkäsin (ei ole talvenkestävä). Sitten mietin syreeniä, mutta se oli tylsä. Syreenien vieressä oli tämä kääpiömanteli. Se valittiin minun ja asiantuntijapaneelini (minimies ja neiti kesäheinä) päätöksellä. Vaikkakin tietenkin jännittää, miten se tuossa jaksaa. Se on melkein maksimimitoissaan eli suuremmaksi ei oikein tule tuosta kasvamaan. Ja ainahan sen voi sitten siirtää maahan..



Tässä kuvassa näkyy, että nuo juurelle istutetut perennat ovat aika onnistuneesti ympyrässä. Juuri tähän yksityiskohtaan olen tyytyväinen.




Minusta tuon lehtiosan muoto on kaunis. Lehti on ihana, kapea ja korostuu kauniisti tuossa ämpärissä. Minun ei onneksi tarvinnut porata reikiä ämpäriin, koska se oli jo valmiiksi rikki. Pohjalla on rikkinäisiä ruukkuja ja soraa salaojina sekä pitämässä ämpäriä kunnolla maassa silloin, kun meillä tuulee. Tätä kirjoittaessani ja tuota kuvaa katsoessa huomaan, että orvokkiämpärille pitänee etsiä uusi passelimpi paikka!




Kuvateksti on siis:

Prunus tenella 'Fire Hil' Kääpiömanteli Fire hil I-(III)
Lajittelu: runko 80cm
Pystykasvuinen. Lehdet kapean soikeat, pitkät, kiiltävät. Kukkii lehtien puhjetessa toukokuussa. Kukat tummanpunaiset, pitkin oksaa. Hedelmä karvainen. Yksittäin, kivikkoryhmiin ym.
Varrennettu, villiversot poistettava.



Ruukun alle laitoin toisaalta siirtämääni soraa, että sain sen suoraan. Vielä vähän arvon, että jääkö ruukku tälle vai toiselle puolelle porrasta. Ehkä katseen kannalta toinen puoli olisi sittenkin parempi. En tiedä.. Pitää miettiä ja odottaa, että tarpeeksi vahva siirtäjä on kotona..



Sitten vähän tarkempaa tietoa juurella olevasta perennasta. Ostin kaksi taimea, jotka jaoin useampaan pienempään osaa. Säästin näin pitkän pennin ja saan kasvit kasvamaan nopeammin.



Kukka on siis patjarikko, minulle aivan uusi ja tuntematon (mikä sinänsä ei kerro vielä mitään). Myyjältä pyysin apua ja toivelista oli tämä: matala, nopeasti leviävä, kukkia, monivuotinen. Yhdessä etsiskelimme hyllyjen välissä ja tämä osui sitten onneksi silmääni. Väritoivetta ei ollut ja näemmä meidän pihalle alkaa nyt valikoitua kukkiin vaaleanpunaista (esim. viime kesänä hankkimamme pionit ovat vaaleanpunaisen ja punaisen eri sävyjä). Ihmeellistä sinänsä, koska vaaleanpunainen ei muuten mitenkään ole suosikkivärejäni.




Ihastuin kukan moninaisuuteen. Herkkään pieneen kukkaan punaisen varren päässä ja 'pohjalla' kaunis limeen vivahtava vihreä 'sammal'. Mielestäni tosi kaunis!




Kyllä on kaunis!!!!!

Ihana projekti oli tämä. Nopea. Ostoksilla käyminen naapuripitäjän Multasormessa ja istuttaminen, mihin meni noin 20min. Ookoo hintainenkin. Huh! Se aina helpottaa asioita.

Postinhakureissulla








Opettelen kykyä nähdä kaunista pienessä ja tavallisessa.

Äitini löytö minulle




Huima investointi äidiltäni vanhan tavaran liikkeestä: 0,50€ - ja tytär oli enemmän kuin tyytyväinen! Vanha brunniämpäri - sanoi hän. =)

Kasvimaa

Jep, jep. Keski-ikä, ennen aikainen vanhuus, aikuistuminen..? Kääk! Minulla on siis kasvimaa. MINULLA ON KASVIMAA, mikä ihme minuun oikein on mennyt.. Ei ymmärrä!



Idean sain tästä kirjasta, joka on muuten aivan paras ever tuunauskirja *suosittelen lämpimästi*:



Idea on siis tehdä trukkilavaan kohopenkki ja kasvimaa. Suoraan nurmikon päälle vain, plätsis! Ja koska isä-vaarilla on trukkilavoja niin hetimiten tartuin puhelimeen ja pirautin hänelle. Meille muutti neljä eri kokoista trukkilavaa, joihin naulasin ylisiltä löytyneitä jämälautoja reunoiksi. Paikkakin löytyi hetken tuumittuani ulkorakennuksen takaa pellon vierestä.



Ihan täysin en kirjan ohjetta seurannut. Siinä nimittäin kehotettiin laittamaan kirppispyyhkeitä pohjalle estämään ruohon kasvun kasvimaahan, mutta meille tuli halvemmaksi ostaa uutta puutarhakangasta kaupasta (kuin lähteä ajelemaan lähimmälle kirppikselle).



Trukkilavojen viereen toin tänään "suojavyöhykkeeksi" puuklapeja ja lautaa, mitä satuin löytämään. Näihin on kiva nojailla, kun kitkee. Osassa koitan myös kateviljelyä (tää on näitä tumpelon kokeiluja, toim. huom.). Mitään ei osaa, mutta kaikkea kokeilee! ;-)


Mitäs mitäs tässä kasvimaassa sitten on..? Koitan vähän listata:

  • Palsternakkaa
  • Maissia
  • Porkkanaa
  • Basilikaa
  • Rucolaa
  • Vesimelonia (kuoli jo!)
  • Tomaattai (kylmyys tuli ja vei!)
  • Kurpitsaa (sitä halloweenia)
  • Salaattisekoitusta
  • Sokerihernettä
  • Purjoa (1 taimi, muut eivät selvinneet)
  • Parsaa (sama kuin yllä)
  • Ja varmasti jotain, mitä en just nyt muista ;-)


Äidiltäni liikenee kuulemma ylimääräisiä avomaankurkun taimia, joten niitä pitänee istuttaa muutama. Kun kerta niitä saa eikä tarvitse itse tehdä asian eteen muuta!

Seuraavassa kuvassa se ainoa surkea parsakaali:



Olen jotenkin tosi tyytyväinen tähän. Siitä tuli oikeasti parempi kuin mitä odotin ja se sopii maisemaan varsin hyvin! Olisi kyllä mukavaa, jos sieltä kasvaisikin jotain omaan käyttöön. Edes pikkuruisen verran. Violettia porkkanaa.. Ja kuten kuvasta näkyy, rucolat kasvavat jo innokkaasti!




Pikkumiehen jalanjäljet ovat muuten jokaisessa muuten jokaisessa laarissa. Touhulan Hessun jalanjäljissä sitten jäljittää itseään! :-D