Meidän perhe sai eilen varsinaisen biologiantunnin. Nimittäin lasten keinuessa huomasimme kissan näyttävän tältä:
Syypääksi paljastui tämä kaveri:
Sitten leikittiin hetken kissaa ja hiirtä:
Kissa oli hetken ihan pihalla. Minä sain ohjata hölmön oikeaan suuntaan!
Huonostihan siinä kävi hiirensukuiselle kaverille. Emme jaksaneet tuntea sääliä. Muistan vieläkin, miltä kuulosti hiirikaverin viime syksyinen ahmiminen biojäteroskikseksamme. Kunnon maalaismuksuja nuo meidän omat pikkaraiset: kummankaan silmä ei värähtänytkään näkymälle! Sånt e livet ibland. Näemmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti