Ihanat Marimekon tuikut

Nämä sopivat mainiosti juhla-astiastoomme.
Sain ne lahjaksi fammulta!
Ihanat ovat! Kiitos vielä!

Jotain muutakin 'melkein valmista'

Eli portaiden yläpäässä on pieni oleskelutila. Se on ollut jo jonkin aikaa valmis.

Tosin taidamme sittenkin jossakin vaiheessa
a) muuttaa seinien väriä (nyt harmaaseen vivahtava valkoinen) koko eteisessä sekä portaikossa ja
b) sulakekaapille on koko ajan etsinnässä jonkinlainen kaappisysteemi, jonka saisi tuohon ympärille/päälle laitettua.

Tässä kuvia. Tuolin olen ostanut ystävältäni 5€:lla, siihen on myös valkoinen vaihtopäällinen (mahdotonta tällä hetkellä käyttää kissujemme takia). Takana näkyvän taulun on fammu maalannut. Pikkumankan ostin miehelle synttärilahjaksi, kun asuimme Ruotsissa. Mies osti kulmalipaston Citymarketista ennen kuin muutimme edelliseen asuntoomme. Jalkapalli ja sininen lamppu ovat myös Ruotsinostoksia ensimmäiseen yhteiseen kotiimme.

Ukkelille ylläri

Ukkeli oli leirillä parisen viikkoa ja päätin piristää häntä pienellä yllärillä eli maalaamalla valmiiksi yläkerran makuuhuoneemme. Tässä kuvia matkan varrelta ja lopputulostakin. Mutkiakin tuli matkaan, kun eräässä nimeltä mainitsemattomassa tangokaupungissa eräässä nimeltä mainitsemattomassa punavalkoisessa rautakaupassa toivomani Sadolinin Maailman värit sarjan maalipönikkä sävytettiin väärin. Sain sen Monacon siniharmaan sijaan Havannan petrooli-väriä. Jouduin siis ajamaan tangokaupunkiin ja takaisin maalipurkin perässä. Vaihtui sekä maali että merkki. Tekstissä näet valitsemamme värin koodin ja muutenkin, miltä se nyt seinissä näyttää. Taittaa ehkä enemmän siniseen kuin mikä oli tarkoitus, mutta turha sitä on nyt jossitella.

Lapsenammana oli mummi, vaari auttoi maalaushommissa. Pohjaväri löytyi kotoa jo valmiina ja tasoitti seinät kivaksi (kone jätti ne vähäsen epätasaiseksi). Olen ihan tyytyväinen. Aika hyvin 77-vuotiaalta ja rv 34+3:laiselta. ;D Kuuma oli kuin mikä huoneessa. Kauniisti sanottuna, allekirjoittanut tuoksahti ihan hirveälle. Noh, onneksi se on nyt ohi! ;D

Mutta kuviin ja selityksiin seuraavaksi..

Tästä projekti alkoi siis jo viime vuoden lopulla.
Hiljaa hyvää tulee!! ;)
Tapeetin pois ottamisella.
Homma oli kyllä helppo kuin mikä...

Koska lainassa oli nettitutulta
(kiitos huiskutukset sinnepäin)
tapeetinpoistokone.
Minimies auttoi innoissaan ottamalla kuvia
(huomioi kuva)
ja keräämällä putoilevia tapeetinpaloja roskiin.

Tässä muuten raskausviikkoja jotain kolme...
Maestron (hihii!) taidonnäyte. =D

Tässä kuvassa näkyy vasemmassa alanurkassa tapeetinpoistokone.
Ja sotku, jonka saimme aikaan tapeetteja poistellessa.
Valkoisten rosoliaisten seinien kanssa elelimme n kuukautta.

Tämä kuva yrittää kuvata edellisen tapeetin violettisuutta.
Kuva tekee oikeutta värille. ;)
Oli aika vahva tuo väri
ja boordi oli mielestämme aika kamala..

Tämä kuva on valmiista huoneesta jalkalistan alta.
Siis siitä osasta, mikä jää jalkalistan alle.
Emme poistelleet laiskuuttamme siitä vanhaa tapeettia.

Tässä näkyy nyt se vanha violetti,
väärin sävytetty Sadolin
sekä uusi ja oikea Tikkurilan väri Y436.
Se vastaa tuota Sadolinin
(ainakin minun silmän mukaan)
Maailman värit sarjan Monaco siniharmaata.

Vannomatta paras,
mutta kyllä Tikkurilaa oli helpompi maalata
ja muutenkin kyllä erotti maalin ja maalin.
Taidan pysytellä tulevaisuudessa Tikkurilan tyttönä. ;D

Emme siis osanneet päättää haluammeko
a) sinistä vai
b) harmaata,
joten valitsimme kummatkin.

(Olin kysellyt mieheltä ennen leiriä kautta rantain,
mikä olisi kiva väri...)

Näppärää! ;D

Kuvia valmiista huoneesta.
Sängyn viereltä nurkkaanpäin.

Sängyn viereltä laajemmin huoneeseen.
Maalasin komeron ovenkin,
kun tuo oli niin suttuinen.
Sekä sisäänkäynnin oven ovenkarmit.

Kuva lipastolta sänkyyn päin.

Ps. Sain mankelinkin vihdoinkin pistorasian viereen.
Jee mankelointia!
Se taitaakin olla kaikkein iloisinta.
On ollut tätä vekkulia ja litteitä liinavaatteita jo ikävä...

Projekti 2:en surullinen kohtalo

Näin iloisesti kasvoivat (kuva juhannuksena otettu). Sitten tuli kuivakausi, allekirjoittanut muisti kastella kaikkia muita kuin näitä. Ja noh. Sinne menivät, kuolivat raukat pois. =( Minkäs teet. Oma moka! Selviän kuitenkin tästäkin takaiskusta! ;)

Ojanpientareelta bongattua

Syksyllä istutan lisää perinteisiä suomalaisen maiseman kukkasiemeniä tuohon kotitiellemme ehkäisemään lupiinin pesiytymistä meidän lähettyville sekä tuottamaan iloa tuleviksi vuosiksi. Siihen tienviereen että myös toivottavasti maljakkoihimmekin täällä kotona!