lauantai 19. kesäkuuta 2010

Sitä sun tätä


Pensasmustikka


Maurin makea (vadelma)


Ah, orvokkeja!!
Lempivärini orvokeissa



Hopeatäpläpeippi


Salaattia saa jo!

torstai 17. kesäkuuta 2010

Pyykkiämpärin uusi elämä

Minulla on ollut haaveena tälle kesälle saada meidän ulko-ovesta enemmän focal point kuin mitä se nyt on. Selkeä erottuva ja katseenvangitsija. Ensimmäiset askeleet sitä kohti otettiin tänään tällä lyhyellä projektilla.

Kyse on siis äidiltäni saamasta noin 60cm korkeasta mummani vanhasta pesuämpäristä, johon heti sen nähtyäni haaveilin jostakin korkeasta puumaisesta kasvista. Ensin ajattelin salkoruusua, mutta hylkäsin (ei ole talvenkestävä). Sitten mietin syreeniä, mutta se oli tylsä. Syreenien vieressä oli tämä kääpiömanteli. Se valittiin minun ja asiantuntijapaneelini (minimies ja neiti kesäheinä) päätöksellä. Vaikkakin tietenkin jännittää, miten se tuossa jaksaa. Se on melkein maksimimitoissaan eli suuremmaksi ei oikein tule tuosta kasvamaan. Ja ainahan sen voi sitten siirtää maahan..



Tässä kuvassa näkyy, että nuo juurelle istutetut perennat ovat aika onnistuneesti ympyrässä. Juuri tähän yksityiskohtaan olen tyytyväinen.




Minusta tuon lehtiosan muoto on kaunis. Lehti on ihana, kapea ja korostuu kauniisti tuossa ämpärissä. Minun ei onneksi tarvinnut porata reikiä ämpäriin, koska se oli jo valmiiksi rikki. Pohjalla on rikkinäisiä ruukkuja ja soraa salaojina sekä pitämässä ämpäriä kunnolla maassa silloin, kun meillä tuulee. Tätä kirjoittaessani ja tuota kuvaa katsoessa huomaan, että orvokkiämpärille pitänee etsiä uusi passelimpi paikka!




Kuvateksti on siis:

Prunus tenella 'Fire Hil' Kääpiömanteli Fire hil I-(III)
Lajittelu: runko 80cm
Pystykasvuinen. Lehdet kapean soikeat, pitkät, kiiltävät. Kukkii lehtien puhjetessa toukokuussa. Kukat tummanpunaiset, pitkin oksaa. Hedelmä karvainen. Yksittäin, kivikkoryhmiin ym.
Varrennettu, villiversot poistettava.



Ruukun alle laitoin toisaalta siirtämääni soraa, että sain sen suoraan. Vielä vähän arvon, että jääkö ruukku tälle vai toiselle puolelle porrasta. Ehkä katseen kannalta toinen puoli olisi sittenkin parempi. En tiedä.. Pitää miettiä ja odottaa, että tarpeeksi vahva siirtäjä on kotona..



Sitten vähän tarkempaa tietoa juurella olevasta perennasta. Ostin kaksi taimea, jotka jaoin useampaan pienempään osaa. Säästin näin pitkän pennin ja saan kasvit kasvamaan nopeammin.



Kukka on siis patjarikko, minulle aivan uusi ja tuntematon (mikä sinänsä ei kerro vielä mitään). Myyjältä pyysin apua ja toivelista oli tämä: matala, nopeasti leviävä, kukkia, monivuotinen. Yhdessä etsiskelimme hyllyjen välissä ja tämä osui sitten onneksi silmääni. Väritoivetta ei ollut ja näemmä meidän pihalle alkaa nyt valikoitua kukkiin vaaleanpunaista (esim. viime kesänä hankkimamme pionit ovat vaaleanpunaisen ja punaisen eri sävyjä). Ihmeellistä sinänsä, koska vaaleanpunainen ei muuten mitenkään ole suosikkivärejäni.




Ihastuin kukan moninaisuuteen. Herkkään pieneen kukkaan punaisen varren päässä ja 'pohjalla' kaunis limeen vivahtava vihreä 'sammal'. Mielestäni tosi kaunis!




Kyllä on kaunis!!!!!

Ihana projekti oli tämä. Nopea. Ostoksilla käyminen naapuripitäjän Multasormessa ja istuttaminen, mihin meni noin 20min. Ookoo hintainenkin. Huh! Se aina helpottaa asioita.

Postinhakureissulla








Opettelen kykyä nähdä kaunista pienessä ja tavallisessa.

Äitini löytö minulle




Huima investointi äidiltäni vanhan tavaran liikkeestä: 0,50€ - ja tytär oli enemmän kuin tyytyväinen! Vanha brunniämpäri - sanoi hän. =)

Kasvimaa

Jep, jep. Keski-ikä, ennen aikainen vanhuus, aikuistuminen..? Kääk! Minulla on siis kasvimaa. MINULLA ON KASVIMAA, mikä ihme minuun oikein on mennyt.. Ei ymmärrä!



Idean sain tästä kirjasta, joka on muuten aivan paras ever tuunauskirja *suosittelen lämpimästi*:



Idea on siis tehdä trukkilavaan kohopenkki ja kasvimaa. Suoraan nurmikon päälle vain, plätsis! Ja koska isä-vaarilla on trukkilavoja niin hetimiten tartuin puhelimeen ja pirautin hänelle. Meille muutti neljä eri kokoista trukkilavaa, joihin naulasin ylisiltä löytyneitä jämälautoja reunoiksi. Paikkakin löytyi hetken tuumittuani ulkorakennuksen takaa pellon vierestä.



Ihan täysin en kirjan ohjetta seurannut. Siinä nimittäin kehotettiin laittamaan kirppispyyhkeitä pohjalle estämään ruohon kasvun kasvimaahan, mutta meille tuli halvemmaksi ostaa uutta puutarhakangasta kaupasta (kuin lähteä ajelemaan lähimmälle kirppikselle).



Trukkilavojen viereen toin tänään "suojavyöhykkeeksi" puuklapeja ja lautaa, mitä satuin löytämään. Näihin on kiva nojailla, kun kitkee. Osassa koitan myös kateviljelyä (tää on näitä tumpelon kokeiluja, toim. huom.). Mitään ei osaa, mutta kaikkea kokeilee! ;-)


Mitäs mitäs tässä kasvimaassa sitten on..? Koitan vähän listata:

  • Palsternakkaa
  • Maissia
  • Porkkanaa
  • Basilikaa
  • Rucolaa
  • Vesimelonia (kuoli jo!)
  • Tomaattai (kylmyys tuli ja vei!)
  • Kurpitsaa (sitä halloweenia)
  • Salaattisekoitusta
  • Sokerihernettä
  • Purjoa (1 taimi, muut eivät selvinneet)
  • Parsaa (sama kuin yllä)
  • Ja varmasti jotain, mitä en just nyt muista ;-)


Äidiltäni liikenee kuulemma ylimääräisiä avomaankurkun taimia, joten niitä pitänee istuttaa muutama. Kun kerta niitä saa eikä tarvitse itse tehdä asian eteen muuta!

Seuraavassa kuvassa se ainoa surkea parsakaali:



Olen jotenkin tosi tyytyväinen tähän. Siitä tuli oikeasti parempi kuin mitä odotin ja se sopii maisemaan varsin hyvin! Olisi kyllä mukavaa, jos sieltä kasvaisikin jotain omaan käyttöön. Edes pikkuruisen verran. Violettia porkkanaa.. Ja kuten kuvasta näkyy, rucolat kasvavat jo innokkaasti!




Pikkumiehen jalanjäljet ovat muuten jokaisessa muuten jokaisessa laarissa. Touhulan Hessun jalanjäljissä sitten jäljittää itseään! :-D