maanantai 19. huhtikuuta 2010

Yksi harvoja asioita...


...joka on talon mukana tullutta mukavaa. Pitsiverho eteisen ovessa.


Minimiehen, osa II


Minimies sisustaa




Pieni mies touhuaa ympäri taloa. Äidin yöpöydältä löytyivät ihanat sydämet. Itse pedatusta sängystä pilkistää Kille. Kerhossa tehty tipu koristaa olohuoneen seinää "pikkumiehenkorkeudella".

Vuosikymmenen kirppislöytö


Pientä tuunausta vailla oleva (viiskytluvun?) senkki. Samalla löytyi 0.9l vaalea beige (soitin kirpparilta Starkkiin ja kysyin väriä sävytetunnisteen perusteella) huonekalumaalipurkki 3€. Eli halvaksi tulee tämä tuunaus. Kahvat pitää vielä löytää; tosin mielessä on jo liike, mistä saan ne. Avainkin tallella. Tästä tulee lasten lelujen säilytyspaikka olkkariin. Minimies aivan innoissaan!!

Takana muuten olkkarin uusi tapetti (korostusseinä). Että oli hyvä olla, kun toimme senkin sisälle (kissoilta turvaan) ja näin, miten hyvin se istuu tunnelmaan ilman oikeaa värisävyäkin. Vieläkin ihan sydänolo. Taas askel lähemmäs unelmaa. Edes vähän.

Istutteluja







Kaikkea ihanaa esikasvatuksessa: vesimelonia, malvaa, pensastomaattia, timjamia, sitruunamelissaa, karpaattienkelloa, paprikaa, purjoa, parsakaalia... punapäivänkakkaraa, puistolemmikkiä... ja muuta! =)

(Eri asia sitten, kuinka monesta jotain tulee... :)