Näyttää nyt tältä. Kuvia sieltä sun täältä.
Olen itse asiassa ihan tyytyväinen eteisen eteiseen. Siitä tuli ihan tasapainoinen eikä noin pliisu mitä kuvat antavat vaikuttaa. Muutamia juttuja puuttuu, mutta ne ovat pieniä vielä. Laatikkoon haluan jonkinlaissen kyltin, missä lukee "Tossuja" tai "Villasukkia" tai jotain pientä hassua enemmän minunnäköistäni. Laatikossa on siis talomme ekstra villasukat ja sen sellaiset vieraille lainattavaksi. Taidanpa suunnata Tangokaupunkiin enkelöimään joku kerta, sieltä löytynee jokin ihana pikkukyltti (kakkoslaadun laarista ;)
Tässä kuvassa Minimies - the beatlestukka man haistelee "vieläkö maali haisee pahalta". (Ei kuulemma enää haissut). Pitsiä oli tarpeeksi, että se tekee tuohon eteen tuollaisen wannabe-rusetin. Aion siihen hankkia jostain vielä valkoista pitsiä ruusukkeeksi ja keskelle napin.
Ihan kiva laatikosta tuli, vaikka se onkin halpis! Piristyi kummasti parista kerroksesta maalia.
Mitä enemmän tätä kuvaa katson, sitä enemmän portaat alkavat masentaa. Sormet jo syyhyävät päästä niihin käsiksi. Puupintaa muovimaton tilalle, kiitos!!
Tarkempi selostus laatikosta. Laatikko on ostettu noin 1½-vuotta sitten Minimanista pikkuvikaisena alennuksesta. Nyt se sai päälleen Tikkurilan valkoista Miranol (öö, vai Helmi?) huonekalumaalia. Sisällä on pellavainen pussi, jonka reunoihin kiinnitin mummani virkkaaman pitsin. Tiedän. Väriyhdistelmä on varsin suomenlippu (vaikka oikeasti pitsi vetää enemmän turkoosiin väriin kuin mitä kuvassa näkyy). MUTTA minimies sai valita ja hän halusi turkoosin pitsin laatikkoon. Mitäs menin kysymään?! Oma vika!! :D Pitsi on liitetty laatikkoon pikkuruisin hakaneuloin (niillä joita tulee aina vaatteiden hintalapuissa. Kyllä minä säästän niitä..=), kun en raaskinut ommella kiinni (mitä jos pitsi menisi rikki?!) Toinen pitsi pääsi pitämään vauva-aitaa kiinni. Aita odottaa vielä omaa valkoista maaliaan korvamerkittynä sanalla 'joskus'.
Ovesta pääsee pikkuvessaan. Luin yhdestä blogista, että jos eteisessä on vastassa saniteettitilat niin se on kuulemma huonoa suunnittelua. Jahas. Tässä talossa ei ole kyllä mitään suunnittelua, kun piirrustukset on piirrätetty viime vuonna meidän toimesta!
Tarkempi kuva mumman pitsistä siinä laatikon reunassa.
Minimies kuvaa äitiä. Rrrrrrrakas. Peilistä heijastuva valkoinen läikkä on maalattu sittemmin (siinä oli vanha ovikellon paikka). Peili on miehen mukanaan tuoma ja nyt maalasin sen valkoiseksi tätä kotia varten. Oli muuten yllättävän helppo homma noin ensikertalaiselle. Suurempia haasteita kohti siis myös maalausrintamalla!
Punainen sydän on Ikeasta kolmisen vuotta sitten ostettu joulukoriste, jonka laitoin oveen. Se tuoksuu ihanasti katajaiselta ja mielestäni istuu kokonaisuuteen hyvin. Sen pinta on raikkaan epätasainen ja 'syinen'. Jotenkin aito.. Noin ikealaiseksi!!
Ovi on vanha ja siitä on mennyt kahva rikki. Emme halunneet ostaa uutta ovea, vaan siihen tulee hakanen lukoksi sisäpuolelle ja sitten jonkinlainen keittiökaapin oven tyylinen ripa. Uuden lukkopesän hinnaksi olisi tullut useita satoja euroja (kuvitella!!), joten päädyimme tähän (kröhöm, allekirjoittaneen ideoimaan) ratkaisuun.
Olisikohan meille nyt vähäsen edes mukavamman oloista tulla kylään?! (Tässä postauksessa ei muuten näy tilassa olevaa kukkaa bambutelineessä eikä avainkaappia. Niiden kuvat ovat muistaakseni jossain toisaalla blogissa. Avainkaappi ainakin..)
